NIZZA 6.-9.1.2011

Talven tiukentaessa otettaan oli pakko lähteä vielä joulu- ja tammikuun matkojen välillä lyhyelle irtiotolle pakkasesta. Lufthansalta löytyi kohtuuhintainen lento Nizzaan ja valintamahdollisuus Munchenin kautta, joten hyvät oluet olikin sitten loppiaiseksi valittu. Ja Nizzassa sää on tyypillisesti talvellakin miellyttävä.

Menosuunnassa 5 tunnin vaihtoaika Munchenissä tarkoittaa raikasta ja tuoretta Airbraun vehnäolutta. Niin tälläkin kertaa, ja samalla siellä myös söimme lounaan vaikkei sieltä maukasta nepalilaista ruokaa saakaan. Pitäisi ehdottaa heille nepalilaiskokin palkkaamista, niin yhdistyisi hyvän juoman kanssa hyvä juomaruoka. Näillä eväillä pääsimme jatkamaan matkaa Lufthansan kanssa yhteistyötä tekevällä syöttöliikenteeseen erikoistuneen Augsburg Airwaysin kyydissä perille Nizzaan. Kyseisen lentoyhtiön tarjoaman ruoan (lihaa ja perunamuusia kylmänä muovipussissa) laatu on täydellinen vastakohta ilmastotietoisemman laatuyhtiön Lufthansan rinnalla.

Miellyttävä talvisää Nizzassa ei kovin miellyttävä ollutkaan, sillä satoi rankasti ja tuntui sataneen pitkään. Ja satoi vielä seuraavankin päivän...

Nizza kuvattuna linnanraunion mäeltä. Oikealla intialainen ravintola vanhankaupungin kujilla.

Nizza on pikkukaupunki ja lentoasema varsin lähellä kaupunkia. Bussilla pääsee hyvin kaupunkiin, tosin "suora pikalinja" myy vain päivälippuja mikä maksaa 4 euroa (normaali kertamaksu on 1 euro). Perille tulimme vasta illalla eikä jaksanut enää lähteä kaupunkia kiertämään joten menimme suoraan nukkumaan.

Aamulla olikin hyvin aikaa lähteä Monacoon bongaamaan uusi maapiste. Linja-autoasema näytti aika hiljaiselta, yhtään bussia eikä juuri matkustajiakaan näkynyt. Pian tuli joku virkailija kertomaan, että bussiasema on remontissa ja näytti bussien uudet lähtöpaikat (Myöhemmin huomasimme kaikkialle liimattuja tiedotteita linja-autoaseman alkamaisillaan olevasta remontista). Se löytyikin helposti, kaupungin bussilinja 100 ajaa Monacoon 5-15 minuutin välein ja kertamaksu on 1 €. Maisemat ovat jylhän komeita vaikkei kaukana rantaviivasta käydäkään.

Perillä Monacossa ensin huvit ja sitten työt. Eli ensin kiipeäminen 60 metrin korkeuteen, Prinssin palatsiin ihastelemaan maisemia. Komeita ne varmasti olisivat, ellei sataisi ja maisema olisi udun peitossa. Korkemmalla olevat kerrostalot jäivät sumupilven yläpuolelle. Isokokoisia harmaalokkeja oli täälläkin paljon, kuten Nizzassakin. Ja varmasti yhtä hyvätapaisia kuin Helsingissä, ainakin yhtä pelottomia olivat.

Panimoravintola Brasserie de Monacon olutteltta ja oikealla panimon lagerit.

Sitten vain uudestaan alas, Aseiden aukion (Place d'Armes) kautta Herculen satamaa kohti Albert Ensimmäisen satamalaituria (Quai Albert 1.) jossa sijaitsee panimoravintola Brasserie de Monaco. Siellä nautimme seuraavat panimon omat tuotteet:

Amber
Runsas, kiinteä vaahtokukka. Kuparinruskea, maukkaan rapsakka humalointi, hieman pilsmäinen, maltainen, tasapainoinen, runsas. 3,85/4

White
Kovahko, nopeasti katoava vaahtokukka, kevyt, ei kovin vehnäinen. hieman vetinen olemus. Ryhti puuttuu. 2,0/4

Lager
Suodattamaton, maltainen, pehmeä, keskiasteisesti humaloitu. 2,95/4

Monaco oli sumuinen. Oikealla Monacolainen harmaalokki.

Näin tuli Monaco käsiteltyä ja sitten takaisin Nizzaan täpötäydessä paikallisbussissa. Myös Nizzasta etsimme panimoravintoita mutta kaikki Googlen vihjeitä myöten mahdollisista panimoravintoloista osoittautuivat vääriksi, monet yökerhot ja pubit kun olivat vain luokiteltu eri palvelusivustoilla ryhmään olut- ja panimoravintolat. Ja kyllähän niistä olutta sai, mutta se nyt onkin jo ihan toinen juttu.

Riemukkaimman hetken koimme löytäessämme sattumalta Restaurant Frogin. Sehän on se loistava ranskalainen panimoravintolaketju, joka toimii Pariisissa, Bordeaux'ssa ja Toulousessa, mutta emme tienneetkään että nyt myös Nizzassa. Pariisin Frogit tarjoavat todella maukkaita ja kaikki hyvän oluen tunnusmerkit täyttäviä oluita. Ja jokaisessa ketjun pubissa on myös oma panimonsa. Nopeasti selvisi, että tämä ei ollutkaan Frog pub vaan eri omistajan Frog restaurant jonka maukkain olut oli Kronenbourg. Ravintolalla oli kuitenkin kannatettava liikeidea, se panosti eettisesti tuotettuun luomuruokaan. Siksi päätimme syödä siellä, pikkunälkään tilasimme paistetut luomukananmunat ja ne tuotiin paistinpannulla eteemme. Lähijuomaa kuitenkin kaipasimme.

Olutravintolat olivat siten vähissä rajoittuen muutamaan irkkupubiin. Mutta tammikuussahan täytyy istua terasseilla aina kuin vain voi, ja seuraavat tuli maistettua lämmitetyllä terassilla:

La Biere du Demon (12 %)
Mainosti itseään maailman vahvimpana oluena. Yhtä tosi kuin Carlsbergin mainos maailman parhaimpana oluena. Vahva, makeahko, alkoholimainen mutta mitään muuta ei sitten löydykään. 1,2/4

Fisher Tradition (6%)
Kova, maltaisa ja humalaton. Patenttikorkillinen pullo. 1,8/4

Kaupunkisääasemia näkyi Nizzassa paljon. Asemaverkoston ylläpitäjästä ja tarkoituksesta en löytänyt tietoa. Lämpötilaa, kosteutta ja tuulen nopeutta sekä suuntaa mittaavia asemia löytyi mm. linja-autoasemalta (Gare routiere), rantabulevardilta (Quais des Etat Unis) ja Albert Ensimmäisen puistossa.

Nizzalaisia kaupunkisääasemia: vasemmalla Quai L'Etat Unis ja oikealla linja-autoasema.

Ainoa negatiivisempi asia Nizzassa panimoravintoloiden ja nepalilaisten ravintoloiden vähyyden lisäksi ovat koirat sekä näiden huonotapaiset hoitajat. Yhtälön tuloksena on liukumiinoitetut kadut eli valppaana täytyy olla koko ajan. Suunnilleen samanlainen on tilanne Pariisissa ja ilmeisesti koko Ranskassa. Rajan toisella puolella Espanjassa taas kerätään pikkukoirienkin jätökset pois.

Paluumatkalla koneenvaihto oli Frankfurtissa, joten pienpanimo-oluet jäivät juomatta. Toisaalta aikaakaan ei olisi ollut, sillä 40 minuutin vaihtoaika pisti ottamaan muutaman juoksuaskeleenkin useamman kilometrin porttivälillä. Frankfurtissa oli yhtä lumista kuin Munchenissä mennessä ja parilla aikaisemmillakin reissuilla.

Terveisin Ylitappi Kauko ja Kati

PS. Katso matkan kaikki kuvat Kuva-galleriasta!