Kathmandu 21.-28.11.2010

Kathmandu.

Viimejouluisen lomamatkan jälkeen tuli mahdollisuus käväistä toistamiseen vuoden sisällä Nepalissa. Tällä kertaa kyseessä oli kuitenkin työreissu, eikä vapaa-aikaa ollut kuin jokailtaisen kaupunkikierroksen verran. Chilipaneer- tai chilivihannesmomot sekä shahi paneer olivat päivän kohokohdat. Myös maukas olut olisi kelvannut, mutta valitettavasti juuri olut on se ainoa asia missä Nepal jää ruoka- ja juomakulttuurissa länsimaista jälkeen.

Gorkha on Gorkha Breweryn valmistama ja Nepalin myydyin olutmerkki. Se on kuulemma turistien lempiolut ja nepalilaisten oluenystävien suosikki. Yhtä varmasti kuin Carsberg on todennäköisesti maailman paras olut. Panimosta omistaa 90 % Carlsberg ja loput 10 % nepalilainen Khetan Group. Gorkha Brewery valmistaa Carlsbergin ja Tuborgin lager-oluita sekä lisenssillä San Miguelia. Näitä oluita löytyy selvästi eniten Kathmandun ravintoloista; panimolla on kaiken kaikkiaan 80 % markkinaosuus mallasjuomista Nepalissa. Mutta Gorkha Brewery ei valmista pelkästään mauttomia oluita, vaan se on joitakin vuosia sitten alkanut valmistaa myös shandya ja limonadia. Suomeen Gorkhaa tuo nepalilais-suomalainen maahantuontiyritys, mutta sitä saa ainoastaan nepalilaisista ravintoloista.

Oman -tosin erittäin pienen - mausteensa Nepalin olutsoppaan lisää Sungold brewery Nepal Ice brändillään. Tästä jos vielä oluen mauttomammaksi saa, niin sitten on todennäköisesti keksinyt Lapin Kullan reseptin.

Kaupungissa oli paljon siistimpää ja puhtaampaa kuin viimeksi viikon mittaisen yleislakon jälkeen. Myös ilma oli kirkkaampaa, lumipeitteiset vuoret näkyivät horisontissa.

Mt. Everest Brewery valmistaa vahvaa Golden Tiger X-traa sekä miedompaa Everest lageria. Kummassakaan ei makua juuri ole, toisessa on vain alkoholia enemmän. Yleensä momojen kanssa tuli Everestiä juotua. Mt Everestin Panimon omistaa nepalilainen Amatya Enterprises Group (AE Group), maan johtava kauppa- ja teollisuusyhtiö.

Oluen hinta on Kathmandussa tyypillisesti erittäin korkea paikalliseen hintatasoon nähden. Tuopillinen maksaa helposti muutaman euron, kun esimerkiksi herkullisen lounaan voi saada 50 sentillä. Mutta saako hyvää olutta mistään? Thamelin alueella pitäisi olla joitakin irkkupubeja, joista saisi ainakin Guinnessia. Me halusimme kuitenkin parempaa ja paikallisempaa. Niinpä menimme tiibetiläiseen ravintolaan, Tibetan hot beer'n mainosten houkuttelemina. Tämä olut oli Tungbaa. (tai Tongba, Tomba jne., Tiibetissä tunnetaan nimellä Chhaang/Chang)

Tungbasta riittää niin kauan kuin termoskannussa on kuumaa vettä.

Vihdoinkin löysimme oluen jossa oli makua. Hirssisuurimomassan päälle kaadettiin kuumaa vettä ja näin oli olut riittoisaa. Makua voi kuvailla varsin hyvin kuvittelemalla mitä syntyy kiljun, hirssisuurimon ja kiehuvan veden sekoituksesta. Kylmänä pakkaspäivänä se varmasti on lämmittävää ja ravitsevaa, kuten oluen terveystuotteena tuleekin olla.

Tummat nepalilaisoluet jäivät tällä kertaa löytymättä mutta etsintä jatkuu. Ja vaikkei löytyisikään, niin Nepaliin on aina mukava tulla uudestaan. Viikon mittainen työmatka oli ohi, ja bonuksena yöpyminen kotimatkalla Delhissä jonne palaamme tammikuussa Sri Lankan matkan yhteydessä.

Ylitappi Kauko

Katso kaikki kuvat MATKAKUVAGALLERIAsta!