BUKAREST VUODENVAIHDE 2007-08

Stockmannin hulluilta päiviltä sai Bukarestiin lentoliput sen verran edullisesti, että pakkohan sinne oli lähteä. Ennätimme olemaan kotona Italian reissulta vain päivän ja sitten vajaaksi viikoksi seuraamaan vuodenvaihtumista Romaniaan. Lähtiessämme Helsigissä oli mukava sää lämpöasteineen, kuten viime talvina tapana on ollut. Laskeutuessamme Bukarestiin laskeuiduimme myös todellisuuteen: pakkasta oli viitisen astetta, tuuli "mukavasti" ja maassa oli lumipeite.

Vasemmalla: Intiaaniesitys Piata Uniriilla. Oikealla: Hotellimme, onneksi näistä se isompi rakennus.

Otopenin lentokentältä pääsi sujuvasti keskustaan bussilla 783. Hieman enemmän taitoa vaati hotellin löytyminen, sillä hyviä karttoja ei ollut mukana (Google Map ei tunne Bukarestia!). Bussistakin jäimme pois jo Piata Romanialla kun Piata Uniriilta olisi ollut parin kilometrin matka hotelliin. Onneksi metro toimii kaupungissa varsin hyvin.

Sää oli koko matkan ajan hyytävän kylmä, välillä satoi lunta, jääneulasia, jäätävää tihkua ja lumijyväsiä. Lämpimintä oli uudenvuoden päivänä, jolloin lämpötila kipusi hetkeksi hivenen nollan yläpuolelle ja satoi räntää. Kylmyydestä huolimatta maisema oli ajoittain kauniin kuurainen.

Bukarestissa ei paljon nähtävyyksiä ole, kiitos Nicolae Ceausescun. Hän jyräsi kymmenittäin vanhoja rakennuksia, kirkkoja, teattereita jne ja tiallle saatiin Pariisin Champs-Élysées'n kaltainen, mutta sitä muutaman metrin pidempi bulevardi, joka päättyy länsipäässään Kansantaloon (Casa Poporului, nykyisin Palatul Parlamentului). Kansantalon rakennutti - kukas muu kuin Nikolai. Sitä suurempia rakennuksia löytyy maailmasta vain yksi, Yhdysvaltojen Pentagon. Se lienee Bukarestin tunnetuin nähtävyys. Nikolain työ oli aika huolimatonta, sillä jäljelle jäi vielä kauniita kirkkoja. Muutenkin keskusta on kaunis, etenkin öisin Piata Uniriin valot ja 76-metrisen joulukuusen vähän väliä kuvioitaan vaihtava valaistus on upea.

Talviurheilua Piata Uniriilla. Oikealla taidokkaasti koristeltu joulukuusi tietyömaalla.

Panimoravintoloissa vierailu jäi aika vähiin. Löysimme kuitenkin Caru Cu Beren, yli 100-vuotiaan ravintolan joka sijaitsee historiallisessa rakennuksessa. Paikka oli täynnä juhlijoita, ja oluet nautimme katsellen vauhdikasta tanssia.

Caru Cu Bere
Pils'mäinen, pehmeä, suodattamaton lager. Laaja humalointi vaikkei kovin jykevä. 2,9/4.

Huonompaa tuuria oli saksalaistyyppisen panimoravintolan, Becker Bräun, kanssa. Se oli nimittäin suljettu uudenvuoden ajaksi, mikä oli todella harmi; ympäristö nimittäin lupasi jo paljon. Yleensä kuljimme metroilla ja busseilla, mutta Becker Bräuhun menimme taksilla ja hinnoittelu paljastuikin varsin odottamattomaksi. Kuski vielä soitti ja varmisti että panimo tosiaan on kiinni ja nollasi mittarit kun emme sinne päässeet. Jatkoimme kuitenkin takaisin Uniriille ja kuski sai palkakseen muutaman lein tippeineen. Kaikki taksisuharit eivät Bukarestissa ole huijareita!

Dambovita-joki oli jäässä. Jäässä oli myös tämäkin auto.

Uudenvuodenkonserttia valmistellaan Kansantalon edustalla.

Intialaisia ravintoloita oli Bukarestissa vähän. Taj Palace Strada Radu Vocalla lienee lopettanut, mutta Taj löytyi 13. syyskuun kadulta. vaikka se onkin "international cuisine", niin intialainenkin ruoka oli aidon ja hyvän makuista. Ruoan tulisuudesta varoiteltiin useammankin kerran, mutta pyysin niihin vielä extra-chiliä ja varsin maukas lopputulos olikin. Tulisuutta oli selvästi enemmän kuin monessa muussa Euroopan kaupungin intialaisessa, mutta enemmänkin toki olisi saanut olla. Valitettavasti tämäkin paikka suljettiin uudenvuoden ajaksi, ja pari kertaa jouduimme mahamme täyttämään pizzalla.

Romanialaisia suuria olutmerkkejä on Ursus. Sen päämerkki on vaalea mauton lager, mutta onneksi löytyy myös Ursus black joka on musta, maltaisen paahtunut mutta ei kovin vahvasti humaloitu lager (2,9/4). Silva on toinen suuri olutmerkki ja siitäkin pitäisi olla maukkaampi tumma versio, mutta sellaista emme löytäneet. Kansainvälisiäkin olutmerkkejä oli varsin runsaasti kuten belgialaisia vehnäoluita ja trappisteja, saksalaisia vehnäoluita jne. Kaupungissa on jopa muutama belgialainen ravintola hyvine olutvalikoimineen. Lisäksi saa kaikenmaailman italialaisia Peroni Nastro Azzurroja, mutta niistähän ei juuri mihinkään ole.

Vasemmalla: Luminen bulevardi. Oikealla: Kanoja kasvatetaan yleisesti Bukarestin pihoilla.

Ongelmia Bukarestissa ei juuri ilmennyt. Kerjäläisiä oli enintään yhtä paljon kuin Helsingissä tai muissa Länsi-Euroopan kaupungeissa eikä varkaitakaan näkynyt eikä kuulunut. Suurin riesa lieneekin kulkukoirat. Varmin tapa saada lauma nelijalkaisia peräänsä on juosta, tai edes kävellä kiireellä. Lenkkeily ei Bukarestissa olekaan suotavaa, etenkään pimeällä. Kulkukoiraongelma alkoi kun Ceausescu muokkasi Bukarestin keskustan uusiksi ja hääti asukkaat uusien rakennelmien alta uusiin mutta pieniin asuntoihin, joihin lemmikkikoirat eivät enää mahtuneet. Seuraukset ovat helposti arvattavissa. Jokunen vuosi sitten Bukarestin kaupunginhallinto alkoi pienentää koirakantaa kovin ottein, sillä vuosittain sadat ihmiset saavat kokea millaista on puruluun elämä ja yksi japanilainen liikemies kuoli kulkukoirien hyökkäyksessä. Brigitte Bardot'n johtaman painostuksen alla kampanjasta kuitenkin luovuttiin. Nyt kaupunginjohto aikoo saada koirat steriloitua.

Palatessamme Helsinkiin teki talvi jo tännekin tuloaan, mutta paljon leudompana kuin Bukarestissa.

Ylitappi Kauko ja Kati

Katso matkan kaikki kuvat:

Album, diakuvaesitys!