Raportti Kaukon ja Väiskin Olutkultturimatkasta Berliini - Bamberg - Plzen - Berliini (25.9. - 2.10.2006)

Lähtö tapahtui maanantaina 25.9. kello 15:50 Helsinki-Vantaan kentältä suuntana Berliini-Tegel lentokenttä.

Helsinki-Vantaan lähtötiloissa on merkittävä Olutravintola, jossa pääsimme lähtöä odotellessa nauttimaan yhden hyvä oluen. Lentomatkan aikana koneessa (Air Berlin) tarjottiin saksalaista pilsneriä, mikä ei muuta mainintaa ansaitsekaan. Matka-aika oli vajaat 2 tuntia.

Berlin-Tegelistä otimme taxin ja matkustimme noin 10 km Charlottenburgin kaupunginosaan, jossa sijaitsi varaamamme hotelli. Sää oli mitä parhain, lämpötilakin 27 astetta ja pilvetön taivas. Hotelli ei ollut kovin hyvin varustettu, mutta täytti vähimmäisvaatimukset selkeästi. Meidän motiivimme olivat aivan muuaalla kuin asumisessa, nimittäin hyvässä oluessa. Tässä kortteerissa WC oli huoneen ulkopuolella ja lähin sattuikin olemaan kulman takana. Kun Väiski käytti tuota vessaa toista kertaa, kuuli koputusta ovelta ja tyttöjen tirskuntaa muttei kuitenkaan hermostunut asiasta, vaan toimitti homman rauhassa loppuun. Sitten näkyi ovella hölmistyneitä katseita ... ymmärtämättä syytä moiseen. Myöhemmin selvisi, että miesten vessa olikin kerroksen toisessa päässä ja tuo läheisempi olikin naisten WC - ei ihme, että tytöt kummastelivat.

Saksahan on tunnetusti hyvä olutmaa, joka on perinteistäänkin hyvin tunnettu; mm. Reinheitsgebot vuodelta 1516.

Ryhdyimme siis jo tuloiltana tutkimaan Berliinin antia olutkultturille, viivyimme Berliinissä keskiviikkoaamuun saakka. Sää oli oluen nauttimisen kannalta erinomainen, terassilla tarkeni hyvin illallakin eikä sateesta ollut pelkoa. Sadehan on oluenystävän pahin vihollinen, sillä se laimentaa oluen kuin oluen (ellei ole kannellinen tuoppi).

1) Hefe Weissen (Erdinger)
Oikea tuoppi ja oikea lämpötila, tuoreus kunnossa ja maistuu oikealta vehnäoluelta. 3,275/4

2) Köstritzer Schwarzbier
Mallastuoksuinen, hyvin vaahtoava, sysimusta. Maltaisuus on vahva, mutta sen paahtuneisuus ei tule esiin. Humalointi on jäänyt puolitiehen, mutta jälkimakua kuitenkin on. 3,018/4

3) Flensburger Pilsner
Kuiva, rautaisen makuinen. Humalointi yksioikoinen, mutta riittäävä. Ei kovin maltainen, mutta eihän pilsnerin pidäkään olla. 3,0179/4

4) Alpissbacher Pils (Klosterbräu, 4,9%)
Tuoksu on raikas kuin alppimaisemassa, kuohu keskinkertainen. Maku ei ole maltainen, mutta aika karvas ja humalarikas. 3,0028/4

5) Schultheiss Schwarz Lager
Musta, mutta ei kovin paahtuneen makuinen. Kahvimainen, raikas, melko miedosti humaloitu. 3,00279/4

6) Berliner Kindl
Tämä on oluen ja siiderin välimaista eikä sitä pysty edes juomaan! 1,192/4

7) St. Louis Kriek
Lambiccien perustavaraa. (Paitsi Belgiassa) 3,14/4

8) Schöfferhofer Dunkles Hefeweizen 5,0%
Pyöreä hefetuoksu ja hyvä kuohu - maku on sitten sitä samaa vehnähöyryä eikä muuta löydy. 2,897/4

9) Schöfferhofer Hefeweizen
Tuhti, ruismaisen maukas puolitumma saksalainen vehnäolut. 3,2875/4

10) Fürsstenberg, tumma vehnäolut
Vähän normaalia vehnäolutta maltaisempaa ja rukiisampaa. Kuohu kestää, lämpötila ok ja hiilihappoisuus kestää loppuun saakka. 3,315/4

11) Veltins Brautradition, seit 1824
Viimemaisteluun verrattuna varsin hyvä humalointi pilsneriksi. 2,9798/4

12) Jever Pilsener
Perus pilssiä, humalaa mukavasti, mutta muuten laihahkoa. 2,8/4

13) Erdinger Weissbräu Dunkel (120 jahre)
Tumma kuin syksyinen yö, vehnäolueksi. Potku on raikas ja hyvän makuinen, maltainen, rukiinen, ja tämä on panannettu versio vaaleasta Erdingeristä. 3,41325/4

14) Weidman Pilsener
Sen tuoksuinen ja ... p-kele, samaa sontaa kuin muutkin pilsut. 1,34567/4

15) Kulmbacher Bräutradition, EKU 28 (11,0%)
Pirun vahva olueksi ja eihän siinä olut maistukaan, vaan sen varjolla tehty väkevä juoma, jota en voi hyväksyä - alentaa runsaasti elämän laatua. 2,979/4

16) Gordon Highland Ale
Tumma, pehmeä, maltainen, salmiakki/lakritsimainen ale. Potkua löytyy. 3,42105/4

17) Radeberger Dark
Tumma ja vähemmän tulinen, mutta tasapainoinen maltaisuuden ja humalan suhteen. 3,415/4

Keskiviikkona 27.9. lähdimme kello 10:52 ICE-junalla kohti Bambergia. Berliinin uusi päärautatieasema oli juuri valmistunut ja varsin hieno olikin. Vuosi sitten ajoimme tämän aseman ohitse pysähtymättä. Saimme paikat junan viimeisestä vaunusta ja siellä viimeisistä penkeistä. Näkymä oli 200 km/h vauhdissa melkoinen, kun maisema vaihtui sivuilla vilistäen ja taakse katsottuna näkymää riitti pitkälle. Leiptsigissa juna vaihtoi suuntaa ja pääsimmekin etummaisen vaunun ensimmäisille paikoille. Siinä oli vielä enemmän ihmettelemistä kuin taaksepäin katsottaessa. Kuljettajan tuoli oli varsinainen pompputuoli, notkahduksissa tuoli rynkytti kaveria, niin että välillä ihmetytti, että hän pysyi tuolilla. Toinen merkittävä näkymä oli se, että kuljettajan tila oli erotettu matkustamosta lasisenällä, jossa tapahtui muutaman kerran merkillinen ilmiö; tuo lasieinä meni maidon valkoiseksi 10 - 30 sekunnin ajaksi, joten näkymä ohjaamoon ja eteenpäin oli matkustamon puolelta poikki ... emme saaneet selville, mikä tuon ilmiön aiheuttu, ei ainakaan kosteuden muutos, koska ilma ei vaihtunut eikä lasin tai ilmankaan lämpötilassa tapahtunut oleellista nopeaa muutosta.

Junassa nautittuna:

18) König Ludvig Weissbier 5,5%
Edustava vehnäolut vaikka on hieman liian lämmin - maistuu hyvin n. 200 km/h vaudissa. 3,335/4

19) Fässla Pils
Vaalea, vähämakuinen, mutta maltainen, humalointi jäänyt lieväksi ja koknaisuus yllättävän pliisuksi, peruspilsneri. 2,948/4

Tulimme Bambergiin kello 15 ja otimme varmuuden vuoksi taxin asemalta, koska olimme kaupungissa ensi kertaa. Kuski kylläkin naurahti, kun kerroimme hotellin nimen. Naurun syy selvisi, kun matkaa asemalta hotellille oli vain 500 metriä. Hotellimme sijaitsi aivan keskustassa ja se olikin suunniteltu ravintolapanimoiden sijaintien perusteella. Bamberghan on olutseuralaisen paratiisi kymmenine ravintolapanimoineen. Kävelymatkan päässä hotelliltamme sijaitsi 7 panimoa, joten suunnitelman mukainen urakkamme oli käydä nämä läpi kahdessa päivässä. Bambergissa on helppo kulkea - selkeä kaupunki (samaa ei aina voinut sanoa meistä) ja panimot löytyvät helposti. Ei kulu aikaa eikä elämän laatua - päivastoin elämän laatu kasvaa kohisten. Elämän laatuun vaikuttaa myös kunnon ravinto. Söimme intialaisessa ravintolassa ja kun ruokajuomanakin on vielä hyvää olutta, niin siinä on elämän laatu kohdillaan.

1. Panimo: Ambräusianum
20) Vaalea Lager
Katkerohumalointi hyvä ja jälkimakua mukavasti, raikkautta ja pehmeyttä, ja lagerille epätyypillistä ryhtiä. 3,485/4

21) Vehnäolut
Samantyyppinen, mutta miedompi katkerohumalointi, tuoreus on hyvin esillä. Tyypillinen puolivaalea vehnäolut. 3,4992/4

22) Tumma Lager
Ei aivan tumma, mutta tummahko ja maltaisuus tuo mukanaan metsän ja humalointi Saazin. 3,679/4

2. Panimo: Heller (Schelenkerla)
23) Aecht Schlenkerla Rauchbier
Terva tuoksuu ja syöksyy kielelle tuoreenan ja vahvana - sopii hyvin makunautintoon. 1,5 potenssiin parempi kuin pullo-olut Suomessa. Tuoreus ja vahvuus. 3,7789/4

3. Panimo: Klosterbräu
24) Schwärzla
Musta kuin yö, nimensä mukaan. Mukavan paahtunut soundi, kohtuu katkero, ei ylitse pursuava, ratsastaa maltaisuudella. Pehmeä kuin elokuun yö, mutta humalaisempi. 3,8979/4

25) Brumneräu
Tuoksu maltainen ja hiukka metsäinen, humala painaa päälle sekä tullessa että mennessä - että osaavat tehdä hyvää olutta ! 3,8969/4

4. Panimo: Fäzzla Brauerei
26) Weisse Dunkel
Vehnäoluen pilkka - ei tästä voi mitään ylistyssanoja antaa, kun ollaan Bambergissa. Muistaakseni Untokaan ei maininnut koko laitosta. 2,751/4

27) Zwerrgla
Olevinaan tumma ja paahtunut lager, mutta ... sitä ei huomaa mistään. Vetinen, humalaa säästetty, ainoastaan väri on erittäin positiivinen, synkän musta. 2,1999/4

28) Mönschof Pilsener
Sairaan jakomielinen juoma - toisaalta vain valju pilsneri, mutta on siinä vähän särmää humaloinnissa. 3,0085/4

5. Panimo: Keesman
29) Pils
Vaalea, kuohu hyvä, tuoksu enemmän humalasta kuin maltaasta - kyllä mallastakin on. 3,482/4

30) Keesman Weissbier
Edustava vehnäolut, tuore. 3,472/4

31) Keesman Sternla Lager
Maltainen tuoksu ja maku on lageriksi erinomainen katkero- ja aromihumalointi. Erittäin hyvä olut. 3,7982/4

32) Keesman Hellen
Panimoperheen musta lammas (tai oikeammin valkoinen). Silti maukas ja kohtuudella humaloitu. 3,0019801990/4

6. Panimo: Mahr's Bräu (28.9.2006 16:30)
33) Mahr's Bräu Lager
Tuoksu on maltainen, mutta mieto. Tässä oluessa maistuu mallas hyvälle ja humala etsii toistaan löytämättä. 3,0169/4

34) Mahr's Bräu Hellen
Perusvaalea hellen. 2,998989/4

35) Festtags Weisse (Mahr's)
Erinomaisen edustava vehnäolut. 3,4722/4

36) Mahr's Bräu Dark Lager
Mallas tuoksuu joka tapauksessa, kun ollaan panimossa. Tumma lager maistuu yhä paremmalta, mutta on siinä jotain puutteita. 3,41687/4

7. Panimo: Maisel (28.9.2006 19:30)
37) Maisel Bock
Olut tuoksuu - ei miltään, eikä ole monipuolista makua, vain viina. 3,1/4

38) Maisel Pils
Ei suurta tuoksua, maku - se on vahvempi kuin odotin, mutta ei niin maltainen kuin pitäisi. 3,14689/4

39) Maisel Weizen
Perusvehnäolut, pliisu. Ei vehnäoluen ryhtiä, vaan kuin vetelä p. 2,798/4

Seuraava Panimo olisi ollut Kaiserdom (Urbanstr. 18), mutta se oli suljettu.

Perjantaina 29.9. lähdimme Bambergista junalla kohti Tsekin Plzeniä. Matkan aikana satoi vettä, mutta perille saavuttuamme päivä oli poutaantunut. Hotellimme oli jälleen sopivan matkan päässä rautatieasemasta - nyt matkaa oli ehkä kilometrin verran. Plzenissä on kapakoita vähän väliä eikä sellaisen löytäminen ollut lainkaan vaikeaa, mutta yllättävää oli se, että hyvää olutta oli vaikea löytää. Normaali pilsneri oli kaikkialla samaa laihaa litkua ja se ei okein maistunut Bambergin jälkeen, jossa sentään oli loistavat mahdollisuudet juoda hyvää olutta. Jopa Budejovicky Budvarista löytyi 8 % alc. versio, jossa humala ja maltaat olivat mausta päätellen korvattu kokonaan alkoholilla. Eipä siis ihme, että elämän laatu lähti Plzeniin saavuttuamme alamäkeen. Plzenissä näkyi myös sillanalusjuopottelua, paikalliset puistokemistit joivat 1,5 litran muovipulloista halpaa kaljaa ja viiniä. Onko sittenkin niin, ettei olutkulttuuri levinnyt Plzenistä Prahaan vaan toisinpäin eikä ole vielä Plzeniä saavuttanut? Tai sitten se vaan jatkoi matkaansa Prahaan jättämättä jälkiä Plzeniin.

Mehän tulimme oluen Mekkaan, mutta toistaiseksi tämä on lievä pettymys - olut ei tosin maksa juuri mitään, noin 1 euro/tuoppi. Matka Bambergista Plzeniin oli ¨mielenkiintoinen maisemineen ja sään suhteen. Sumua esiintyi ja lähtiessä oli pilvistä ja välillä sateista. Mutta sää parani Tsekkiä kohti tullessa. Kohta Bamergista lähdettäessä vuoristoinen maisema ilmaantui ja sitä kesti lähes Plzeniin saakka. Saksan puolella kiskot olivat yhtenäiset, joten meno oli tasaista eikä kiskojen kolina häirinnyt, mutta kun tultiin Tsekin puolelle, kolina oli melkoinen.

Internet-Cafe löytyy helpoiten kysymällä - Bambergissa etsimme sitä kauan ja respasta kysyttäessä kuulimme, että vieresessä rakennuksessa olisi sellainen. Plzenissä kysyimmekin heti ja se löytyi saman tien ja niin löytyi muitakin.

Plzenissä ei intialaista ravintolaa löytynyt, niinpä tyydyimme kiinalaiseen. Ja hyvä niin, ruoka olikin tässä kaupungissa maittavampaa, tai ainakin monipuolisempaa kuin olut.

40) Gambrinus Dark
Tämähän on yhtä pliisua kuin Velkon tumma - alkaa madaltua näkemys Tsekin olutkulttuurista. 2,5508/4

41 a) Gambrinus DejBuh Stesti (Hefe)
Tuoksu on aivan uusi, lieneekö mallasta vai humalaa, Kaukon mielestä se on humala kun tuoksuu. Vehnäolueksi hyvin humaloitu ja niin, että vehnän maku on vain hiukan esillä, jotta tunnistaa vehnäolueksi. 3,3798620/4 b) Puolitumma vehnäolut, ruohomaisen raikas humalointi. Ei oikein edusta saksalaista kuin belgialaistakaan vehnäolutta, se on siis tsekkiläistä vehnäolutta. Käänsi elämänlaadun syöksykierteen jyrkkään nousuun. Ei siis mikään vähäpätöinen olut. 3,37986201/4

Tänään 30.9.2006 joudutaan taas juomaan ns. normaalia pilsneriä - kaipaa jotain muuta, ehkäpä se eilinen hyvä vehnäolut pelastaisi päivän.

Kärpäsen elämä täällä Plzenissä on muodostunut taisteluksi pilsnerin nauttimisesta ja elämän jatkumisesta. Kärpänen pyrkii nauttimaan Kaukon olutlasista uimalla siinä ja ryystämällä pilsua - Kauko ei tietenkään siemaise sitä masuunsa vaan auttaa ylös keinolla tai toisella. Oluen ystäväthän pitävät yhtä. Kun kärpiäinen pääsee ylös tuopista, sen liikunta on varsin epävakaata - niin pienen olion voi arvata humaltuvan varsin nopeasti ja pienestä määrästä. Liikuttavan monimutkaista on kärpäsen elämä - nämä ovat huomattavan pieniä ja onnettoman näköisiä, mutta suuri mahti on niillä selvitä siitä uimakeikasta.

Sunnuntaina 1. lokakuuta lähdimme Plzenistä junalla Prahan kautta kohti Berliiniä. Kyseiseen junaan emme saaneet enää paikkalippua, mutta valitsimme heti lähdössä paikat ravintolavaunusta ja pysyimme siinä koko matkan, 7 tuntia. Onneksi vaunussa oli tarjolla muutakin kuin pilsneriä.

Berliiniin saavuimme illansuussa ja kun tunsimme Charlottenburgin alueen ja olimme varanneet sieltä yhdeksi yöksi hotellihuoneen, niin asiat olivat hyvässä jamassa viimeistä iltaa ajatellen. Kävimme syömässä illallisen intialaisessa ravintolassa.

Kotimatka Tegelin kentältä Helsinki-Vantaalle tapahtui maanantaina 2. lokakuuta kello 11:25 alkaen, mutta kone oli myöhässä jo lähtiessä noin tunnin, ja saavuimme kotikentälle noin kello 15:15 Suomen aikaa.

Tilastotietoina voisi mainita, että säästimme matkan aikana n. 116 euroa/hlö. Tämän saavuttamiseen tarvittiin n. 45 tuopillista olutta.

  Terveisin Tappi Väiski ja Ylitappi Kauko

Katso matkan kaikki kuvat:

Diakuvaesityksenä!