Ateena 27.2.-3.3.2010

Vajaa viikko Maltan matkan jälkeen Suomen pakkasissa ja lumikinoksissa riitti, joten ei muuta kuin matka Ateenaan Lufthansan tarjouslennolla. Pitkään lennon kohtalo oli epävarma Lufthansaa uhanneesta lakosta johtuen, Maltaltahan jouduimme palaamaan päivää aikaisemmin lopulta yksipäiväiseksi jääneen lakon takia. Lakkoihin on kyllä jo alkanut tottua, Nepalissa yleislakko, Lufthansan lakko, Ateenan yleislakko ja Suomessa bussilakko. Ateenassa oli onneksi yleislakko jo päättynyt, matkan aikana ainoastaan taksit olivat lakossa.

Ateenan tunnetuimman nähtävyyden, antiikin Kreikan linnavuoren Akropolin pylväitä. Akropolilta avautuu myös hienot näkymät yli kaupungin.

Sitten asiaan. Panimoravintola Craft sijaitsee aivan Ambelokipin metroaseman vieressä. Asiakastiloja on kahdessa kerroksessa, ja silti paikka oli lähes täynnä. Olutmaistiaiset sain ilmaiseksi, mikä on loistavaa palvelua! Huono puoli sen sijaan on kreikkalainen vapaatulkintainen tupakkalaki, sisällä saa vielä polttaa jolloin olutkin alkaa pian maistua pelkältä savulta. Täysin kehittynyt ei siis kreikkalainen olutkulttuuri vielä ole. Alla Craftin oluet:

Pilsner:
Raikas, kirkas, kevyesti maltainen, kohtuullinen humalointi vaikka alkumaku ei paljon lupaa. Hieman laihahko ollakseen pils, mutta humalan puraiseva jälkimaku kasvaa selvästi oluen lämmetessä. 2,9/4

Weiss
Sahtimaisen makea, banaaniesterimäinen, suodattamaton, hiivainen. Vehnän maku jää sahtimaisuuden alle piiloon. 1,8/4

Red Ale
Kuparinruskean punertava, paahtuneen makuinen, vahvahko red ale, mukavan karvas jälkimaku. 3,0/4

Smoked Lager
Savuarominen, puolitumma lager, muuten laihahko mutta kevyt humalan katkeruus jälkimaussa pelastaa. Alkumaku köykäinen. Tupakansavussa saa aikaan huonon olon! 2,1/4

Athens Lager
Vaaleahko, maltainen mutta varsin kevyesti humaloitu, hieman makea. 2,8/4

Black Lager
Hyvin tumma, ellei jopa musta. Kuin Red Alen isoveli, vahvempi maku ja paljon enemmän paahtuneisuutta, makea. 3,1/4

Merenrantaan on ydinkeskustasta 40 minuutin ratikkamatka, mutta pitihän siellä käydä uimassa. Oikealla näkymiä Lykavittouksen laelta.

Kreikkalainen ruoka on varsin lihapitoista, eli eettiselle kuluttajalle kaupunki ei makuelämystensä puolesta ole kummoinenkaan. Kala- ja kasvisruokiakin löytyy, mutta varsin mauttomina eivätkä ne mitenkään houkuttelevilta näytä. Onneksi on intialaisia, kiinalaisia ja vietnamilaisia ravintoloita eli mahan saa täyteen maittavallakin ruoalla. Parhaimpia oli Red Indian, jonka Vindaloo- sekä Jalfrezi-kastikkeet olivat jopa kevyesti tulisia. Silti paikalliset ihmiset käyvät paikallisissa ravintoloissa, Red Indianissa olin ainoa ja aikaa oli jutella Mumbaista 2 vuotta sitten Ateenaan muuttaneen isännän kanssa. Tässä ravintolassa huomionarvoista oli se, että ruokajuomana oli mahdollisuus nauttia Schlenkerla Rauchbieriä, mitä en yhdestäkään toisesta maailman intialaisesta ravintolasta ole löytänyt. Mietin, minkä ruoan kanssa se sopisi, mutta en edes harkinnut sitä Vindaloon saati Jalfrezin kumppaniksi. Kenties kunnolla tandoorissa savustetun tikkan kanssa olisi sopinut hyvinkin, mutta maustetun ruoan kanssa belgialainen vehnäolut on huima yhdistelmä vaikkakin tähän virkaan sopii myös tavallinen vaalea lager - sillekin löytyy tehtävänsä.

Etnisiä ravintoloita on kaupungin väkimäärään nähden huomattavan vähän - esimerkiksi ensimmäistäkään nepalilaista ravintolaa en löytänyt. Tässä suhteessa Ateenalla on paljon opittavaa Helsingistä. Etnisten ravintoloiden vähyys ihmetyttää siksikin, että kaupungissa on tuhatmäärin intialaisia ja pakistanilaisia siirtotyöläisiä mikä kyllä näkyy kaupunkikuvassa.

Kaupungissa on hyvä julkisen liikenteen verkosto, niin bussien, ratikoiden kuin metronkin suhteen. Metron reittiä laajennetaan koko ajan. Monastirakin asemalla pääsee tutustumaan klassisen antiikin ajan rauniohin, viemäreihin jne.

Sää oli matkan ajan mitä mainioin. Sadetta tuli vain ensimmäisenä päivänä, ja päivälämpötilakin kohosi 15 ja 20 asteen välille, yhtenä päivänä jopa reilusti yli. Vain muutamia päiviä matkan jälkeen oli takatalven tuntua, kun Ateenan vesisateisessa kelissä jäi lämpötila yötä päivää 10 asteen alapuolelle.

Olutpuotejakin löytyy. Oikealla toinen bongauskohde; sääasema. Hellinikon automaattinen sääasema jatkaa vanhan Ateenan lentosääaseman ilmastollista aikasarjaa; vanha siirtyi lentoaseman mukana 30 km itään vuonna 2001.

Menomatkalla oli 30 sekunnin vaihtoaika Frankfurtin lentoasemalla - Helsingistä myöhässä lähtenyt ja Frankfurtin ruuhkaan juuttunut Lufthansan kone laskeutui lentoasemalla 25 minuuttia Ateenan koneen boarding timen jälkeen. Paluumatkalla sen sijaan oli 5 tunnin vaihtoaika ja vieläpä Muncenissä, eli retki turvatarkastualueen ulkopuolella ja perinteiden mukaisesti Airbräun oluille ja mainion aasialaisen ravintolan herkuille. Lokakuussa Lissabonista tullessamme kävimme myös Airbräussa, mutta silloin arviot unohtuivat, kuten joskus ennenkin, mutta nyt olin tarkempi. Viime käynnin jälkeen valikoimaan oli ilmestynyt myös Aviator.

Flieger Quell
Suodattamaton vaalea lager. Kohtuudella humaloitu, ellei runsaamminkin. Hiivainen, melko täyteläinen, ruohomainen. Ensimaussa lievää vetisyyttä, mutta humala ja maltaisuus tulevat esille myöhemmin. 2,8/4

Kumulus
Tavallinen saksalainen vehnäolut, tuoreen viljainen ja täyteläinen. Ruismaista ryhdikkyyttä, vähän humalaakin. 3,7/4

Aviator
Vahva, paksu ja säilyvä vaahtokukka. Tumma suodattamaton lager, alkoholimainen, paahtunut, maltainen, kahvimainen. Myös humalaa, eli makua riittää. Silti alkoholi tulee liian voimakkaasti esille. 3,3/4.

Airbräun herkut.

Airbräu on melkoisen täynnä, minkä kyllä hyvin ymmärtää. Suurin osa tosin käy siellä myös syömässä. Tarjoilijat ovat kiireisiä ja toiset jopa hivenen tylyjä, minkä kyllä kiireestä johtuvana ymmärtää. Yhtenä huonona puolena on myös maistiaisannosten puuttuminen, sillä pienin mahdollinen tuoppi on 0,5-litrainen. Ja kun yleensä saksalaisilla ravintolapanimoilla löytyy tuo bierprobe (kuten Ateenassakin), niin miksei Airbräulla? Ja nimenomaan lentoasemalla, jos vaihtoaikaa on tunti ja haluaisi maistaa kaikki Airbräun oluet?

T. Ylitappi Kauko

PS. Enemmän kuvia löytyy Matkakuvagalleriasta